Inttipostaus
Yleisesti, aloitin asepalveluksen tammikuussa täysin tietämättä, mitä halusin täällä tehdä. Ensimmäisten kuuden viikon aikana kuitenkin ihastuin pihan vaatimattomiin ja kovaäänisiin kuorma-autoihin, eli maseihin, raseihin, eemeleihin, aaseihin, ategoihin ja daffeihin. Unohtamatta suosikkejani, ei-niin-vaatimattomia scanioita, joilla kaikki ajotunnit suoritettiin. Siispä hakeuduin kuljettajaksi ja koska olin hyvä koneiden käsittelyssä, pääsin myöhemmin (komppanian toisena naisena ikinä) CE-kuljettajaksi. Tämän johdosta saan ADR-luvat, säiliöluvat, räjähdeluvat ja täydet ammattipätevyydet. Vaikka en kaikkea haluamaani intistä saakaan, saan ammatin ja helvetin kalliit luvat, joista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa jos kyllästyn oikeisiin töihini (niihin joihin opiskelen monta vuotta) tai jos tarvitsen opiskelujen aikana lisärahaa. Suunnilleen heti kun asetuin aloilleni kasarmille, selkäni alkoi oireilemaan ja missasin noin puolet kaikesta mitä alokaskaudella (joka oli tälle saapumiseräl